sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Biggest Looser

Ei, tällä ei nyt ole mitään tekemistä amerikkalaisen laihdutusohjelman kanssa.

Minä olen epäonnistunut. Miten voinkin olla näin heikko, todellinen häviäjä. Hävettää. Minun pitäisi olla jo toimenkuvani puolesta täydellinen esimerkki tahdonvoimasta. Sanon aina asiakkaille, että se on vain tahdosta kiinni.

Niin se onkin. Vain tahdosta kiinni. Oli tavoitteesi mikä tahansa, sen saavuttaminen on vain tahdosta kiinni. Tahdon löytäminen ilman totaalista pakkoa on välillä tavattoman hankalaa.

Kirjoitin loppiaisena, kuinka otin tavoitteeksi rajoittaa makeisten syönnin 250 grammaan viikossa. En todellakaan ole onnistunut projektissani. Jopa yli kilon popsin yhtenä viikkona. Ihan uskomatonta heikkoutta.

Perjantaina ja lauantaina kokeilin sellaista kuviota, että jokainen makeinen piti hakea erikseen keittiön kaapista. Arvaatte varmaan, miten siinä kävi. Ravasin keittiössä yhtenään. Meinasin jo jäädä keittiöön istumaan. Kyllä ihminen on mielitekojensa kanssa hullu.

Täytyy varmaan siirtää makeiset ulkovarastoon ja hakea sieltä yksi kerrallaan. Joka hakureissulla pitäisi vielä riisua yksi vaatekappale. Mahtaisiko edes se toimia? Jos minut löydetään joskus alasti hangesta, tiedätte miksi olen siellä.

Onneksi voi aina aloittaa uudelleen. Helmikuun 1. päivä on ihan hyvä aloituspäivä. Se on vielä maanantai, joten aloitan siis uudelleen. Tee sinä kanssani samoin, jos olet jo pudonnut omasta kelkasta. Älä odota vuoteen 2011. Lupauksen ja tavoitteen voi aina uusia.

Mitä me keksisimme rangaistukseksi tai palkkioksi, jos helmikuun makeissaldoni jää kiloon?

3 kommenttia:

  1. Karkkilakossa hyvänä motivaattorina vois olla selvittää mitä itseasiassa pistät suuhusi syödessäsi karkkia. Ymmärrätkö karkkipussin tuoteselosteen? Tiedätkö mitä syöt?

    Tavoitteena tietenkin olisi syödä vain sellaista, jonka tuoteselosteen osaa lausua ja jonka raaka-aineet tuntee.

    Kerro, mitkä on sun lempikarkit ja siten pahin kompastuskivi, niin mä kerron miksi niitä ei kannata syödä :-)

    VastaaPoista
  2. Joo, en ole lainkaan huolissani sokerista. Sen voi aina kuluttaa.

    Olen huolissani niistä kaikista lisäaineista, joista maksa ja munuaiset parkuvat kilpaa.

    Enkä halua karkkilakkoa, vaan vähentää niiden syöntiä.

    Lakut jäivät lakritsioireyhtymän vuoksi, joten niitä ei tule enää mussutettua. Suklaan syönti on lisääntynyt, mutta varsinaisia lempikarkkeja ei ole.

    Tällä hetkellä kaapissa on avattuna Dummle Mix ja Whetters Original -pussit.

    VastaaPoista
  3. Toki sokerin voi aina kuluttaa, mutta jossain vaiheessa voi tulla raja vastaan, ettei sun elimistö enää kykene käsittelemään sitä kaikkea sokeria mitä ahdat sisääsi ja seurauksena voi olla esim. diabetes. Joten ehkä sitä sokerin määrää kannattais hieman rajoittaa...

    Lisäaineista kannattaakin olla huolissaan, mutta ainakin noi kaks karkkia mitä mainitsit, ei ole pahimmasta päästä lisäaineita ajatellen.

    Suklaahan on terveellistä, ainakin tumma suklaa, joten sitä kannattaa opetella syömään jos ei sen mausta vielä tykkää. Parempi se on tummaa suklaata vetää naamaan ku karkkia :-)

    Musta yksi hyvä ja yksinkertainen keino vähentämiseen on OSTA VÄHEMMÄN. En tiedä paljon ostat nykyään, mutta osta vain yksi pussi kerrallaan, ja vielä parempi, jos ostat sen yhden pussin kerran viikossa ja jaat sen sitten seitsemälle päivälle. Kun on vähemmän, niin osaa arvostaa sitä vähää enemmän eikä vaan ahda sisäänsä loputtomasta lähteestä loputtomasti.

    Tsemppiä, kyllä sä pystyt siihen :-)

    *****
    Dumle Mix: tärkkelyssiirappi, sokeri, maito, kovetettu kasviöljy, täysmaitojauhe, kaakaovoi, herajauhe, kaakaomassa, aromit, melassi, rasvaton maitojauhe,ruokasuola, emulgointiaine (soijalesitiini).

    Werther's Original Classic: sugar, glucose syrup (from wheat or corm), cream, butter, whey, salt, emulsifer soy lecithin, artificially flavored with vanillin

    VastaaPoista